Tiedättekö sen tunteen, kun katsotte peiliin ja se mikä sieltä tuijottaa takaisin ei miellytä teitä ollenkaan. Et koe olevasi ollenkaan se henkilö, joka sieltä katsoo sinua takaisin. Tämä saattaa olla tuttu tunne etenkin monille naisille ja miksei miehillekin. Nykyinen yhteiskunta suosii hyvännäköisiä, hyvässä kunnossa olevia ihmisiä. Miksi siis emme kaikki tavoittelisi sitä. Omalla kohdalla kyse on ollut laiskuudestsa ja helppoudesta. On helpompi mättää nopeaa pikaruokaa yksi jättiannos päivässä kuin syödä terveellistä ruokaa pienempiä annoksia 2-4 tunnin välein. No nyt sen unelmavartalon tavoittelu alkaa tämän naisen kohdalla.
Raskausaika oli ihanaa, kun ei tarvinnut miettiä omaa pyöreyttä pahana asiana. Nyt se häiritsee. Olen ollut ennen hyvinkin urheilullinen. "Päälajina" on ollut aina ratsastus ja siinä olen kilpaillutkin. Tuona aikana olin erittäin hyvässä kunnossa. Hevostelu kuitenkin jäi, kun lähdin vaihto-oppilaaksi. Siellä pelasin koripalloa koulun edustusjoukkueessa ja kuuluin koulun crosscountry juoksu joukkueeseen. Loppuvuosi meni kuitenkin ilman urheilua ja se näkyi kiloina. Kotiin palatessa osa kiloista tippui, osa jäi. Urheilu ei ollut osa elämää enää yhtä tiiviisti kuin ennen.
Olen laitesukellellut ja lumilautaillut. Lumilautailen talvisin edelleen mutten laske sitä kyllä urheiluksi, jos eksyn mäkeen kerran tai kaksi talvessa. Kiloja on tullut pikkuhiljaa. Välillä osa on lähtenyt mutta osa jäänyt ja niin paino on kiivennyt pikkuhiljaa ylöspäin. Nyt päätin vihdoin ja viimein ottaa itseäni niskasta kiinni ja katsoa mihin tästä naisesta oikein on. Ruokavalio ja ruokailut menivät totaalisesti uusiksi. Kipinä syttyi taas liikuntaankin ja niinpä alkaakin kuntosalilla käyminen. Koirat ovat olleet myös ihmeissään, kun yhtäkkiä lenkit ovat pidentyneet puolella ja niitä on myös useammin.
Tällä hetkellä syön 5-6 kertaa päivässä riippuen siitä mihin aikaan aamu alkaa. Juon vettä 3-4 litraa päivässä. Käyn aamuisin ennen aamupalaa koirien ja vaunujen kanssa 30min -90min lenkillä. Kuntosalilla tulen käymään 3 kertaa viikossa. Vaikka kuntosali ei olekaan mukana olen kolmessa viikossa tiputtanut painoa jo reilut 2 kiloa. Jouluksi olisi toivottavasti tippunut n. 10 kg. Sitten aion laittaa ennen jälkeen kuvat tänne kaikkien ihmeteltäväksi.
Olenkin ottanut itsestäni mittoja: rinnanympärys, vyötärönympärys, lantionympärys ja reidenympärys. Punnitsen itseni, joka aamu ja kirjoitan muistiin mitä olen syönyt ja miten paljon olen liikkunut.
Aloitin myös "Sohvaperunan juoksukoulun"( löytyy tästä osoitteesta: http://www.kurikka.fi/files/Tiedostot/Sohvaperunan_juoksukoulu.pdf ), jotta lihaskunnon ja kiinteytymisen ohella myös kunto kohenisi.
Koska olen kuitenkin erittäin perso herkuille, olen antanut itselleni luvan nauttia jotain herkkua kerran viikossa. Viime viikolla tein perjantaina marenkeja. Tällä viikolla aion käydä pitsalla. Näin saan itseni motivoitua ja herkut eivät ole kokonaan kielletty mutta mässäily ei riistäydy käsistä. Olen saanut myös Isännän innostumaan elämäntaparemontistani, mikä tekeekin kaikesta helpompaa. Terveellistä ruokaa ei tarvitse selitellä ja saa lenkillekin seuraa.
Tästä ensimmäisestä blogitekstistä näyttää kasvavan mammutti, mutta lupaan olla seuraavissa hieman vähäsanaisempi, ehkä. Luvassa on myös kuvia kunhan saan aiheeseen liittyviä napsittua :)
Blogissa tulen käsittelemään edistystäni ja kikkoja, joilla motivoida itseään. Itse omaan maailman huonoimman itsekurin ja tämä on ns. kroppakuntoon projeksi numero sata ja yksi. Tällä kertaa aion onnistua. Jaan myös ideoita, joilla aion tällä kertaa onnistua. Jos keksin tai löydän hyvän terveellisen reseptin niin aion jakaa sen teidän kanssanne ja muutenkin ajatuksiani kuntoilusta, terveellisestä ruuasta, repsahduksista, joita ei toivottavasti tule ja muista aiheeseen liittyvistä asioista, joten olkaahan kuulolla! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti